Pumppaamon vikatilanne – mitä tehdä, kun pumppaamo ei toimi?

Pumppaamon vikatilanteessa tarkistetaan ensin hälytyksen tiedot, arvioidaan tilanteen kiireellisyys ja toimitaan kohteen omien käyttö- ja turvallisuusohjeiden mukaisesti. Hälytys ei vielä yksin paljasta vian syytä, sillä häiriö voi liittyä esimerkiksi pumppuun, pinnankorkeuden valvontaan, ohjaukseen, sähkönsyöttöön tai tukokseen.

Vian arvaamisen sijaan kannattaa koota turvallisesti saatavilla olevat tiedot ja selvittää, toimiiko pumppaamo kokonaan vai osittain. Samalla arvioidaan, voiko vedenpinta nousta tai tilanne muuten pahentua ennen huoltohenkilön saapumista.

Aloita selvittämällä, mitä pumppaamossa on tapahtunut

Tilannekuva muodostetaan selvittämällä mahdollisimman tarkasti, mitä pumppaamon toiminnassa on muuttunut. Tiedot kootaan turvallisesti käyttöliittymästä, valvontajärjestelmästä, hälytysviestistä tai pumppaamon ulkopuolelta.

Mitä hälytys kertoo?

Hälytysviestin sisältö on yksi tilannearvion tärkeimmistä lähtötiedoista. Kirjaa ylös hälytyksen tarkka teksti tai vikakoodi, sen alkamisajankohta ja se, onko hälytys edelleen aktiivinen. Merkitystä on myös sillä, onko kyseessä ensimmäinen kerta vai onko sama hälytys esiintynyt aiemminkin, liittyykö tilanteeseen korkea pinnankorkeus, pumpun pysähtyminen tai sähkökatko ja näkyykö valvontajärjestelmässä muita samanaikaisia ilmoituksia.

Vikakoodin merkitystä ei pidä päätellä yleisen verkkotekstin perusteella, koska sama koodi voi tarkoittaa eri laitteissa eri asiaa. Merkitys tarkistetaan kyseisen pumppaamon, ohjauskeskuksen tai pumpun omista ohjeista.

Toimiiko pumppaamo osittain vai onko pumppaus pysähtynyt?

Tilanteen kiireellisyys riippuu paljolti siitä, kuinka laajasti toiminta on keskeytynyt. Selvitä, onko yksi pumppu vai koko pumppaamo pois käytöstä, toimiiko mahdollinen toinen pumppu, nouseeko vedenpinta edelleen, onko ylivuodon tai tulvimisen uhkaa ja kuinka paljon pumppaamoon tulee vettä.

Yhden pumpun toiminta ei automaattisesti tarkoita, että tilanne olisi hallinnassa. Se, riittääkö jäljellä oleva pumppauskapasiteetti, riippuu pumppaamon rakenteesta, kuormituksesta ja käyttöohjeista.

Näin etene pumppaamon vikatilanteessa

Toimintajärjestys auttaa pitämään tilanteen hallinnassa myös silloin, kun hälytys tulee epätavalliseen aikaan tai vastaanottaja ei ole itse kohteessa.

1. Tarkista kohteen omat toimintaohjeet. Hälytyksen merkitys ja sallitut käyttötoimet tarkistetaan pumppaamon käyttöohjeesta, hälytysohjeesta tai organisaation toimintakortista. Älä kokeile kytkimiä satunnaisesti tai kuittaa hälytystä toistuvasti, vaan noudata kyseisen kohteen toimintaohjeita.

2. Ilmoita tilanteesta pumppaamosta vastaavalle henkilölle. Hälytyksen vastaanottaja ei aina ole sama henkilö, joka vastaa korjaustoimien tilaamisesta. Välitä tieto kohteen sovitun toimintamallin mukaisesti esimerkiksi tekniselle vastuuhenkilölle, huoltoyhtiölle, vesiosuuskunnan yhteyshenkilölle tai suoraan pumppaamohuollolle.

3. Arvioi, voiko tilanne pahentua nopeasti. Korkea vedenpinta, pumppauksen pysähtyminen ja ylivuodon uhka voivat edellyttää tavallista nopeampaa reagointia. Vesihuoltolaitosten häiriötilanneohjeissa eteneminen perustuu havainnon dokumentointiin, pikaiseen tilannearvioon ja sen perusteella valittaviin jatkotoimiin. Jätevedenpumppaamon pysähtyminen voi johtaa viemäriverkoston kapasiteetin ylittymiseen ja ylivuotoihin, mutta se, kuinka nopeasti näin käy, riippuu verkostosta, pumppaamosta ja tulevan veden määrästä.

4. Kerää tiedot ennen yhteydenottoa. Kokoa hälytyksestä ja pumppaamon tilasta ne tiedot, jotka saat turvallisesti selville. Kiireellistä yhteydenottoa ei kuitenkaan kannata viivyttää siksi, että selvitys olisi täydellinen.

5. Ota yhteyttä huoltoon. Kuvaa yhteydenotossa havaittu tilanne sellaisena kuin se näkyy, äläkä esitä omaa arvausta varmana diagnoosina. Riittävän konkreettinen kuvaus on esimerkiksi tällainen:

Pumppaamon korkean pinnan hälytys alkoi kello 14.20. Hälytys on edelleen aktiivinen, eikä toinen pumppu näytä käynnistyvän.

Milloin pumppaamohuoltoon pitää ottaa yhteyttä nopeasti?

Pumppaamojen häiriötilanteiden kiireellisyys vaihtelee. Nopeaa yhteydenottoa voivat vaatia esimerkiksi seuraavat tilanteet:

• korkean pinnan hälytys
• pumppauksen pysähtyminen
• kaikkien pumppujen jääminen pois käytöstä
• vedenpinnan jatkuva nousu
• ylivuodon tai tulvimisen uhka
• toistuva hälytys, joka palaa kuittauksen jälkeen
• sähkövika tai muu häiriö, joka estää pumppaamon normaalin toiminnan
• poikkeava haju, savu, kuumeneminen tai näkyvä vaurio sähkölaitteissa

Jos kohteessa näkyy savua tai muita palon merkkejä, älä mene tilaan. Hätätilanteessa soita 112.

Arvioinnissa huomioidaan pumppaamon rakenne, käytössä olevat pumput, vedenpinnan kehitys, kuormitus sekä ylivuodon tai muun vahingon mahdollisuus.

Kiinteistökohtaisen jätevedenpumppaamon pysähtyessä veden käytön jatkaminen voi lisätä tulvimisen riskiä, ja käyttöä voidaan joutua rajoittamaan kohteen omien ohjeiden mukaisesti. Kaikkiin pumppaamoihin tätä ei voi soveltaa yleisohjeena.

Mitä tietoja pumppaamohuolto tarvitsee?

Hyvät lähtötiedot auttavat huoltoa arvioimaan tilanteen kiireellisyyttä ja varautumaan käyntiin sopivilla välineillä ja mahdollisilla varaosilla. Vikaa ei kuitenkaan tarvitse osata diagnosoida itse.

Yhteydenottoa varten kannattaa mahdollisuuksien mukaan selvittää:

• pumppaamon sijainti ja kohteen nimi
• yhteyshenkilö ja pääsy kohteeseen
• hälytyksen tarkka teksti tai vikakoodi
• hälytyksen alkamisajankohta
• onko sama hälytys esiintynyt aiemmin
• toimiiko jokin pumpuista edelleen
• nouseeko vedenpinta
• onko lähiaikoina ollut sähkökatko, huolto tai muu muutos
• pumppaamon, ohjauskeskuksen tai pumpun tyyppi, jos se on tiedossa
• aikaisempi huoltoraportti tai tieto tehdyistä korjauksista
• turvallisesti otettu kuva näytöstä tai näkyvästä vauriosta

Puuttuvia tietoja voidaan täydentää huollon yhteydessä, eikä niiden selvittämiseksi pidä avata pumppaamoa, sähkökeskusta tai laitteistoa.

Miten pumppaamon vikaa selvitetään?

Vian selvitys aloitetaan tilanteen ja turvallisuuden arvioinnista. Tarkastuksen eteneminen riippuu hälytyksestä, pumppaamon rakenteesta ja siitä, toimiiko laitteisto kokonaan vai osittain. Selvityksessä voidaan tarkastaa esimerkiksi:

• hälytystiedot ja tapahtumahistoria
• ohjauksen ja pinnankorkeuden valvonnan toiminta
• pumpun käynnistyminen ja pysähtyminen
• sähkönsyötön ja suojalaitteiden toiminta
• pumpun, venttiilien ja putkiston toiminta
• mahdollinen tukos tai muu virtausta haittaava ongelma
• varaosan, korjauksen tai pumpun vaihdon tarve
• laitteiston toiminta korjauksen jälkeen

Jokaiseen vikatilanteeseen ei kuulu kaikkien kohtien tarkastaminen, vaan tarkastuksen painopisteet määräytyvät hälytystietojen ja kohteessa tehtyjen havaintojen perusteella. Sähkölaitteisiin kohdistuvat tarkastukset ja työt kuuluvat tehtävään pätevälle ammattilaiselle.

Korjaus, varaosan vaihto vai uusi pumppu?

Vika voidaan joissakin tilanteissa ratkaista säädöllä, puhdistuksella tai huollolla. Jos häiriö rajautuu yksittäiseen komponenttiin, se voidaan mahdollisuuksien mukaan korjata tai vaihtaa. Koko pumpun vaihtoa harkitaan silloin, kun korjaaminen ei ole teknisesti tai taloudellisesti tarkoituksenmukaista. Ratkaisua ei tehdä pelkästään pumpun iän perusteella.

Keski-Suomen Sähkö- ja Lämpöpumpputekniikan palveluun kuuluvat yleiset varaosat, pumppaamojen korjaukset ja tarvittaessa koko pumpun vaihtaminen.

Vikatilanteen jälkeen kannattaa kirjata tehdyt toimenpiteet

Kun tilanne on ratkennut, tapahtuma kannattaa dokumentoida saman tien. Muistiin kirjataan, mikä hälytys tai toimintahäiriö havaittiin ja milloin se alkoi, mikä vian syyksi todettiin, mitä korjattiin tai vaihdettiin ja palautuiko toiminta normaaliksi. Myös suositellut seurantatoimet ja myöhemmät korjaustarpeet on hyvä merkitä ylös.

Kirjauksista on hyötyä erityisesti silloin, kun kohteita on useita tai kun vastuuhenkilö vaihtuu. Ne auttavat myös arvioimaan, vaikuttaako tapahtuma seuraavan huollon ajankohtaan.

Toistuva vikatilanne tai huollossa havaittu kuluminen voi olla syy tarkistaa pumppaamon kunnossapidon aikataulu. Lue, milloin pumppaamo kannattaa huoltaa.

Usein kysyttyä pumppaamon vikatilanteista

Voiko pumppaamon hälytyksen kuitata?

Hälytys voidaan kuitata vain pumppaamon omien käyttöohjeiden ja käyttäjälle annettujen valtuuksien mukaisesti. Jos hälytys palaa, sen syy pitää selvittää. Pelkkä kuittaus ei korjaa hälytyksen aiheuttanutta ongelmaa.

Mitä teen, jos vedenpinta nousee pumppaamossa?

Tarkista kohteen toimintaohje ja ilmoita tilanteesta välittömästi pumppaamosta vastaavalle henkilölle tai huollolle. Älä avaa pumppaamoa tai ryhdy nostamaan pumppua itse.

Voiko pumppaamo toimia vain yhdellä pumpulla?

Se riippuu pumppaamon rakenteesta, kuormituksesta ja käyttöohjeista. Yhden pumpun toiminta ei automaattisesti tarkoita, että pumppaamo pystyy hoitamaan normaalin kuormituksen turvallisesti.

Mistä pumppaamon vika yleensä johtuu?

Yhtä yleispätevää syytä ei ole. Häiriö voi liittyä esimerkiksi pumppuun, tukokseen, pinnankorkeuden valvontaan, automatiikkaan, sähkönsyöttöön, venttiiliin tai muuhun järjestelmän osaan. Syy varmistetaan tutkimalla kyseinen pumppaamo.

Apua pumppaamon vikatilanteeseen Jyväskylässä ja Keski-Suomessa

Keski-Suomen Sähkö- ja Lämpöpumpputekniikka korjaa vesihuollon pumppaamoita Jyväskylässä, Laukaassa ja muualla Keski-Suomessa. Palvelemme esimerkiksi vesiosuuskuntia, kuntia, taloyhtiöitä ja vesihuoltolaitoksia.

Kun otat yhteyttä, kerro kohteen sijainti, hälytyksen tiedot sekä se, toimiiko pumppaamo kokonaan vai osittain. Palvelemme mahdollisuuksien mukaan pikaisellakin aikataululla. Käytössämme on yleisiä varaosia, ja tarvittaessa myös koko pumppu voidaan vaihtaa.

Tutustu tarkemmin pumppaamohuoltoihin ja -korjauksiin Jyväskylässä ja Keski-Suomessa.

Artikkelin lähteet ja rajaus

Artikkeli käsittelee pumppaamojen vikatilanteita yleisellä tasolla. Hälytyksen merkitys, sallitut käyttötoimet ja oikea toimintatapa tarkistetaan aina kyseisen pumppaamon käyttö-, huolto- ja turvallisuusohjeista.

• Keski-Suomen Sähkö- ja Lämpöpumpputekniikka: Vesihuolto – yrityksen palvelut, asiakasryhmät, palvelualue, varaosat ja pumpun vaihto.
• Suomen Vesilaitosyhdistys: Vesihuoltolaitoksen opas häiriötilanteisiin varautumiseen – havainnon dokumentointi, tilannearvio ja reagoinnin valinta.
• Suomen Vesilaitosyhdistys: Vesihuolto ja sähkökatkot – pumppauksen pysähtymisen seuraukset ja ylivuotoriski.
• Suomen Vesilaitosyhdistys: Viestintä vedenkäyttäjille sähköpulan vaikutuksista vesihuoltoon – kiinteistökohtaisen jätevedenpumppaamon pysähtyminen ja vedenkäytön vaikutus.
• Tukes: usein kysyttyä sähkötöiden tekemisestä – sähkölaitteiston haltijan vastuu ja sähkötöiden pätevyysvaatimukset.
• Xylem/Flygt: Compit 901 asennus-, käyttö- ja huolto-ohje – ahtaan tilan vaarat, sähkön erottaminen ja huollon turvallisuusohjeet.