Milloin pumppaamo kannattaa huoltaa?

Siihen, milloin pumppaamo kannattaa huoltaa, vaikuttavat pumppaamon rakenne, kuormitus, käyttöolosuhteet, huoltohistoria ja laitevalmistajan ohjeet. Huolto kannattaa suunnitella ennen toimintahäiriötä ja aikaistaa sitä, jos hälytykset, käyntitiedot tai muu toiminta poikkeavat normaalista.

Huoltotarve ei aina näy ulospäin, joten pumppaamon toimintaa kannattaa verrata sen tavanomaiseen toimintaan ja reagoida muutoksiin ennen kuin häiriö keskeyttää pumppauksen.

Kuinka usein pumppaamo kannattaa huoltaa?

Yhtä kaikille pumppaamoille sopivaa huoltoväliä ei ole. Kahden samankokoisen pumppaamon huoltotarve voi poiketa toisistaan merkittävästi, jos niiden kuormitus, olosuhteet tai häiriöhistoria eroavat toisistaan.

Huoltoväli määräytyy pumppaamon ja käytön mukaan

Huoltovälin arviointiin vaikuttavat käytännössä pumppaamon tyyppi ja rakenne, pumppujen määrä sekä se, kuinka paljon ja millaisella kuormituksella laitteistoa käytetään. Myös käyttöolosuhteilla on merkitystä: pumpattavan veden laatu, lämpötilavaihtelut ja pumppaamon sijainti voivat kaikki vaikuttaa siihen, kuinka nopeasti laitteisto kuluu tai likaantuu.

Huoltovälin arvioinnissa kannattaa käydä läpi ainakin seuraavat asiat:

• pumppaamon tyyppi, rakenne ja pumppujen lukumäärä
• kuormitus ja käyttömäärä
• käyttöolosuhteet
• aikaisemmat viat ja tukokset
• laitteiston ikä ja yleinen kunto
• valmistajan huolto-ohje
• edellisissä huolloissa tehdyt havainnot

Näiden tietojen perusteella huoltoväli voidaan sovittaa juuri kyseiseen kohteeseen sen sijaan, että kaikille pumppaamoille sovellettaisiin samaa aikataulua.

Vuosihuolto voi olla osa suunnitelmallista kunnossapitoa

Vuosihuolto voi olla toimiva tapa pitää pumppaamon kunnossapito säännöllisenä ja huoltohistoria ajan tasalla. Keski-Suomen Sähkö- ja Lämpöpumpputekniikka tekee sekä vuosihuoltoja että muita sovittuja pumppaamohuoltoja ja -korjauksia.

Suunniteltua huoltoajankohtaa voidaan myös aikaistaa. Siihen on aihetta esimerkiksi silloin, kun hälytyksiä alkaa tulla tavallista useammin, pumppaamon toiminnassa havaitaan muutoksia, sama vika palaa korjauksen jälkeen, käyttöolosuhteet tai kuormitus muuttuvat tai aikaisemmassa huoltoraportissa on suositeltu seurantaa tai jatkotoimia.

Valvonta- ja käyntitiedoista on tässä selvää hyötyä. Kun pumppaamon toimintaa seurataan, muutokset havaitaan aikaisemmin ja tarkastukset voidaan ajoittaa ennakoivammin. Esimerkiksi eräässä suomalaisessa vesiosuuskunnassa pumppaamojen seurannasta kertyvää tietoa on hyödynnetty huoltojen ja tulevien muutostöiden suunnittelussa.

Mitkä merkit kertovat pumppaamon huoltotarpeesta?

Yksittäinen poikkeama ei vielä kerro varmasti vian syytä, mutta normaalista poikkeava toiminta kannattaa aina selvittää. Huoltotarpeen tunnistaminen perustuu useimmiten siihen, että pumppaamon nykyistä toimintaa verrataan sen aikaisempaan tavanomaiseen toimintaan.

Toistuvat hälytykset tai hälytysten lisääntyminen

Yksittäinen hälytys voi liittyä tilapäiseen tilanteeseen, kuten hetkelliseen kuormitushuippuun. Saman hälytyksen toistuminen tai useiden erilaisten hälytysten ilmaantuminen kertoo sen sijaan selvitystarpeesta. Hälytystä ei kannata kuitata yhä uudelleen tutkimatta, mistä se johtuu, koska taustalla voi olla vika, joka pahenee ajan myötä. Hälytyshistoria ja valvontatiedot auttavat hahmottamaan, milloin muutos on alkanut ja kuinka usein häiriö toistuu.

Pumppu ei käynnisty tai pysähdy normaalisti

Poikkeamat käynnistymisessä ja pysähtymisessä voivat kertoa siitä, ettei jokin laitteistossa tai ohjauksessa toimi odotetulla tavalla. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi seuraavat:

• pumppu ei käynnisty ohjauksen mukaisesti
• pumppu käy poikkeuksellisen pitkään
• pumppu pysähtyy toistuvasti
• kahden pumpun järjestelmässä pumppujen vuorottelu ei toimi odotetusti

Mikään näistä ei ole yksinään varma merkki tietystä viasta. Ne voivat kertoa esimerkiksi ohjauksen tai pinnanmittauksen ongelmasta, sähkövikasta, tukoksesta tai pumpun kulumisesta, ja syy selviää vasta kohteessa tehtävässä tarkastuksessa.

Pumppaustulos heikkenee tai vedenpinta nousee tavallista korkeammalle

Jos vedenpinta nousee kaivossa tavallista korkeammalle tai pumppausteho on selvästi heikentynyt, taustalla voi olla esimerkiksi tukos, pumpun kuluminen, ohjausongelma tai muu toimintahäiriö. Oireen perusteella vian syytä ei kuitenkaan voi päätellä luotettavasti etänä.

Jätevesipumppaamossa korkean pinnan hälytys tai pumppauksen pysähtyminen on syytä selvittää viivyttelemättä, koska toiminnan keskeytyminen voi lisätä ylivuodon riskiä.

Tukokset tai samat häiriöt palaavat

Etenkin jätevesipumppaamoissa viemäriin kuulumaton materiaali voi aiheuttaa tukoksia. Yksittäinen tukos voi olla satunnainen, mutta toistuva tukkeutuminen on syy arvioida pelkän tukoksen poistamisen lisäksi pumppaamon toimintaa ja olosuhteita laajemmin.

HSY:n tiedotteessa tukoksia havaittiin muun muassa pumpun käyttämän virran muutoksista. Esimerkki havainnollistaa, miksi pumppaamon seurantatietoja kannattaa tarkastella yhdessä toistuvien häiriöiden kanssa.

Sovittu huolto on jäänyt tekemättä

Huolto voi olla ajankohtainen myös ilman näkyvää toimintahäiriötä. Näin on esimerkiksi silloin, kun sovittu tarkastus- tai huoltoajankohta on ohitettu, huoltohistoria on puutteellinen, pumppaamon kunnosta ei ole pitkään aikaan tehty dokumentoitua arviota tai aikaisemmin suositellut jatkotoimet ovat yhä tekemättä. Dokumentoitu huoltohistoria helpottaa myös seuraavien huoltojen suunnittelua ja budjetointia.

Milloin huoltoa ei kannata siirtää?

Huoltoa ei kannata siirtää, jos pumppaus pysähtyy, vedenpinta nousee, korkean pinnan hälytys palaa, kaikki pumput jäävät pois käytöstä tai ylivuodon uhka kasvaa. Myös sähkö- tai automaatiovika, joka estää pumppaamon normaalin toiminnan, vaatii nopean tilannearvion.

Tilanteen kiireellisyys arvioidaan pumppaamon rakenteen, kuormituksen, vedenpinnan kehityksen ja kohteen omien toimintaohjeiden perusteella.

Mitä pumppaamohuollossa voidaan tarkastaa?

Huollon tarkka sisältö määräytyy pumppaamon rakenteen, laitteiden, valmistajan ohjeiden ja havaittujen ongelmien perusteella. Yleisellä tasolla huollossa voidaan tarkastaa esimerkiksi seuraavia asioita:

• pumpun toiminta ja silmämääräinen kunto
• käynnistyminen, pysähtyminen ja mahdollinen pumppujen vuorottelu
• pinnankorkeuden mittaus sekä siihen liittyvät anturit tai uimurikytkimet
• hälytykset, ohjaus ja automatiikka
• venttiilien ja putkiston näkyvä kunto
• mahdolliset vuodot, tukokset ja kertymät
• sähkölaitteet ja liitännät asianmukaisen pätevyyden mukaisesti
• koekäytössä havaittu toiminta
• varaosa-, korjaus- tai uusimistarve

Huollossa voidaan tarkastaa myös pumppuihin liittyviä venttiilejä, putkistoja ja ohjausjärjestelmiä. Sähkölaitteisiin kohdistuvat työt tehdään tehtävän edellyttämällä pätevyydellä.

Luettelo kuvaa mahdollisia tarkastuskohteita eikä valmista huoltopakettia. Jokaisessa huollossa ei automaattisesti tehdä kaikkia lueteltuja asioita, vaan laajuus sovitaan kohteen ja tilanteen mukaan.

Milloin huolto ei enää riitä?

Tarvittava ratkaisu valitaan todetun vian perusteella. Osa häiriöistä voidaan korjata puhdistuksella, säädöllä tai huollolla. Jos vika rajautuu yksittäiseen komponenttiin, se voidaan mahdollisuuksien mukaan korjata tai vaihtaa. Koko pumpun vaihtoa voidaan harkita, jos pumppu on vaurioitunut, korjaaminen ei ole tarkoituksenmukaista tai samat toimintahäiriöt palaavat korjausten jälkeen.

Ratkaisuun vaikuttavat todettu vika, pumpun yleiskunto, korjattavuus, varaosien saatavuus, aikaisemmat korjaukset ja pumpun soveltuvuus nykyiseen käyttöön. Keski-Suomen Sähkö- ja Lämpöpumpputekniikan palveluun kuuluvat yleiset varaosat, korjaukset ja tarvittaessa myös koko pumpun vaihto.

Huoltoraportti helpottaa pumppaamon kunnossapitoa

Huoltoraportti kokoaa tehdyt toimenpiteet ja huollossa havaitut asiat myöhempää käyttöä varten. Se täydentää pumppaamon huoltohistoriaa ja helpottaa laitteiston kunnon ja toiminnan vertaamista aikaisempiin huoltoihin. Tämä on hyödyllistä erityisesti silloin, kun pumppaamoja on useita tai kunnossapidosta vastaava henkilö vaihtuu.

Huoltoraporttiin voidaan yleisesti kirjata esimerkiksi huollon ajankohta, tehdyt tarkastukset ja toimenpiteet, havaitut viat tai poikkeamat, vaihdetut osat sekä suositellut jatkotoimet. Raportin sisältö tarkentuu kohteen ja tehdyn työn mukaan.

Usein kysyttyä pumppaamon huollosta

Onko pumppaamo huollettava joka vuosi?

Ei välttämättä. Vuosihuolto voi olla toimiva ratkaisu, mutta oikea huoltorytmi määritetään pumppaamon käytön, kunnon ja valmistajan ohjeiden perusteella.

Mitä pitää tehdä, jos pumppaamo hälyttää?

Hälytyksen merkitys tarkistetaan ensin kohteen omista käyttö- ja toimintaohjeista, joissa kerrotaan, mitä kyseinen hälytys tarkoittaa. Jos hälytys palaa, pumppaus on pysähtynyt tai vedenpinta nousee, tilanne kannattaa selvittää nopeasti. Hälytystä ei pidä kuitata toistuvasti tutkimatta sen syytä.

Voiko pumppaamohuollon tehdä itse?

Käyttäjä voi tehdä vain ne turvalliset tarkastukset, jotka kohteen käyttöohjeissa on määritelty hänelle kuuluviksi. Pumpun nostaminen, sähkölaitteiden käsittely, pumppaamokaivoon meneminen ja varsinainen korjaustyö kuuluvat tehtävään perehtyneille ammattilaisille.

Pumppaamohuolto Jyväskylässä, Laukaassa ja muualla Keski-Suomessa

Keski-Suomen Sähkö- ja Lämpöpumpputekniikka tekee pumppaamohuoltoja ja -korjauksia Jyväskylässä, Laukaassa ja muualla Keski-Suomessa. Palvelemme esimerkiksi vesiosuuskuntia, kuntia, taloyhtiöitä ja vesihuoltolaitoksia sekä suunnitelluissa huolloissa että pumppaamojen vikatilanteissa.

Artikkelin lähteet ja rajaus

Artikkeli käsittelee pumppaamojen huoltoa yleisellä tasolla. Sopiva huoltoväli ja tarvittavat toimenpiteet määritetään pumppaamon, laitteiston, käyttöolosuhteiden ja valmistajan ohjeiden perusteella.

• Suomen Vesilaitosyhdistys: Vesihuolto ja sähkökatkot – pumppaamojen toiminnan keskeytymisen ja ylivuotojen yhteys.
• HSY: Pumppaamotukosten määrä on lisääntynyt huomattavasti – tukosten havaitseminen, pumppaamojen seuranta ja suunnitelmallinen huolto.
• Grundfos: Service Technician’s Handbook for Pumping Stations – pumppaamojen huolto, vianetsintä, korjaukset ja varaosat.
• KSB: Inspection service for pumps – huolto-ohjelma sekä pumppujen, venttiilien, putkistojen ja ohjausjärjestelmien tarkastus.
• Keski-Suomen Sähkö- ja Lämpöpumpputekniikka: Vesihuolto – yrityksen palvelut ja palvelualue.